Äänenkäyttö on tärkeä osa vaikuttavaa viestintää, ja äänen huoltaminen sekä oikea puhetekniikka auttavat parantamaan ja suojaamaan ääntä. Marja Suurpalon, Terhi Meriläisen ja Risto Härkösen teos Äänitreeni: Opas parempaan puheääneen keskittyy äänenkäyttöön sekä puheäänen harjoittamiseen ja vahvistamiseen.

Mistä tietää, että oma ääni kaipaisi lepoa tai huoltamista? Puhevalmentaja Risto Härkösen mukaan hälytysmerkki voi olla esimerkiksi se, että työpäivän jälkeen ei halua puhua enää yhtään. Myös kurkun epämiellyttävät tuntemukset voivat viestiä äänen kuormittumisesta.

– Jos muut ihmiset kysyvät sinulta usein: ”Anteeksi, mitä sanoit?”, voi ajatella, että artikulaatiossa tai äänen kuuluvuudessa taas olisi parantamisen varaa, Härkönen pohtii.

Härkönen on opiskellut vokologiaa ja puhetekniikkaa Tampereen yliopistossa, ja hänen keskeisin oma alansa on puheäänen käyttö. Opiskeluaikoinaan Härkönen tapasi Marja Suurpalon ja Terhi Meriläisen, ja kolmikko perusti vuonna 2016 yhteisen yrityksen. Vokomotiivi tarjoaa organisaatioille ja yrityksille valmennuksia äänenkäyttöön, vuorovaikutukseen ja esiintymiseen liittyen.

Suurpalo, Meriläinen ja Härkönen saivat muutama vuosi sitten idean oman äänenkäyttöön keskittyvän teoksen kirjoittamisesta.

– Valmennuksiimme osallistuvat tiedustelevat meiltä usein kirjoja, joista äänenkäytöllisiä asioita voisi muistutella mieleen myös valmennuksen jälkeen. Edellinen aiheesta kirjoitettu teos oli julkaistu 70-luvulla, joten siitä syntyi ajatus, että kirjoitetaanpa sellainen sitten itse!

Äänenkäytön arkiset haasteet

Äänitreeni: Opas parempaan puheääneen keskittyy äänenkäyttöön sekä äänen harjoittamiseen ja vahvistamiseen. Kirja käy läpi äänen tuottamisen perusasioita ja tarjoaa harjoitteita äänen lämmittelyyn ja huoltamiseen. Teos tarjoaa erityisesti paljon työssään puhuville hyödyllisiä neuvoja kestävään ja vakuuttavaan puheääneen.

Äänenkäyttö on fyysistä toimintaa, joten jos ääntään käyttää paljon päivittäin, on selvää, että äänentuottoelimistö väsyy.

– Metelin päälle puhuminen on erityisen kuormittavaa. Esimerkiksi lastentarhanopettaja tai koneiden kanssa työskentelevä henkilö joutuu jatkuvasti korottamaan ääntään, mikä rasittaa äänentuottoelimistöä, Härkönen kertoo.

Myös esimerkiksi huono sisäilma toimistolla vaikuttaa äänen hyvinvointiin.

– Nämä ulkoiset tekijät ovat siinä mielessä hankalia, että niihin ei voi aina vaikuttaa. Mutta jos useampi työpaikalla reagoi huonoon sisäilmaan, olisi siihen hyvä tarttua ja selvittää, voiko asialle tehdä jotain, Härkönen kertoo.

Äänitreeni-kirja tarjoaa lukuisia keinoja, jotka auttavat pitämään huolta omasta äänestään ja tukevat hyvinvoivaa äänentuottoelimistöä. Matalan kynnyksen harjoite on esimerkiksi äänen avaaminen pienesti hyräilemällä.

– Toinen hyvä harjoite on syvähengitys: välillä kannattaa tarkistaa, että hengittäessä keuhkot täyttyvät pohjiaan myöten. Jos hengitys on pinnallista, joutuu haukkomaan henkeään jo muutaman sanan jälkeen, jolloin puhumisesta muodostuu rasittavaa, Härkönen selventää.

Myös hyvään ryhtiin kannattaa kiinnittää huomiota. Ideaaleinta äänentuoton kannalta onkin se, että ääntöväylä on avoin, joten pieni ryhdinkorjaus aika ajoin on tärkeää.

– Jos on niin sanottu tietotyöläisen ryhti, jossa leuka on vähän eteenpäin, ääntöväylä menee helposti mutkalle. Myös hartioiden jatkuva jännitystila ja ylhäällä pitäminen vaikuttaa kurkunpäähän ja vaimentaa ääntä, Härkönen selventää.

Retoriset keinot puheen pitämisessä

Äänenkäyttö liittyy olennaisesti myös esiintymistaitoihin, ja Suurpalo, Meriläinen ja Härkönen järjestävätkin Vokomotiivilla koulutuksia esimerkiksi puheen pitämiseen. Valmennuksissa käydään puheen rakentaminen läpi askel askeleelta.

– Koulutuksissa lähdetään liikkeelle pohtimalla, mihin asiaan puheen pitäjä haluaa saada muutoksen, ja mikä on se ihmisryhmä, jonka asenteiden tulisi silloin muuttua. Toisin sanoen mietimme ensin puheelle aiheen ja yleisön, Härkönen kertoo.

Tästä lähtökohdasta aletaan käydä läpi retorisia keinoja, joita puheen pitämisessä kannattaa hyödyntää. Valmennuksissa harjoitellaan esimerkiksi argumentointia ja sitä, että puhuja herättää luottamuksen ja saa aikaan tunteita.

– Jos näihin kolmeen asiaan kiinnittää huomiota, on aika todennäköistä, että puhe toimii.

Luottamusta ja tunteita kuulijassa herätetään sekä asiasisällöllä että äänenkäytöllä. Olennaisia asioita Härkösen mukaan ovat puheen vuorovaikutuksellisuus, painotukset sekä se, että äänenkäyttö ja puheen viesti tukevat toisiaan.

Myös tarinallisuus on tärkeä elementti puheen pitämisessä. Härkösen mukaan puheessa olisikin hyvä olla käytännön esimerkki kaikesta, mitä kertoo.

– Tarinallisuus ei tarkoita sitä, että puhuu ummet ja lammet kaikesta vain värittääkseen tarinaa, vaan usein se on myös keino tiivistää ja lyhentää puhetta. Lisäksi tarina herättää aina tunteita, jolloin siitä jää kuulijoille muistijälki.

Äänenkäyttö tukee vakuuttavaa esiintymistä

Sisällön lisäksi puhetta pitäessä on tärkeä keskittyä myös äänenkäytöllisiin asioihin, esimerkiksi artikulaatioon.

– Huolellisella artikulaatiolla saa kuuluvuutta puheeseen, koska ääni resonoituu silloin paremmin. Jos puhuu suu liian supussa, ääni ikään kuin jää suuontelon sisään. Kun avaa leukaa ja liikuttelee huulia kunnolla, ääni alkaa kantaa paremmin, vaikka hengityksellä ei lisäisikään ylimääräistä voimaa puheeseen, Härkönen selventää.

Myös teknisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Mikrofoniin puhuessa käy helposti niin, että mikrofonia pitää liian lähellä ja puhuu hiljaisella äänellä, koska ajattelee, että ei tarvitse puhua kuuluvasti. Tällöin äänestä kuitenkin katoaa kaikki kantavuus.

– Olen lukenut joitakin äänikirjoja, ja olen huomannut, että vaikka nauhoituksissa mikrofoni on suoraan edessäni, ääni on laadukkaampaa ja kantaa paremmin, kun suuntaan puheen takaseinään asti, Härkönen pohtii.

Härkönen toivoo, että äänenkäyttöön tajuttaisiin kiinnittää enemmän huomiota.

– Usein ajatellaan, että ääni on samanlainen koko elämän ajan ja että sille ei voi tehdä mitään. Äänentuottoelimistöä ja itselle edullista tapaa käyttää sitä pystyy kuitenkin treenaamaan ihan kuten fyysistä kuntoa!

Mitä luet tällä hetkellä?

– Luen tällä hetkellä Alf Henriksonin teosta Antiikin tarinoita 1-2. Se on todella viihdyttävä katsaus antiikin myytteihin, historiaan ja legendoihin. Kirjaa lukiessa saan jatkuvasti ahaa-elämyksiä: ai tämäkin tarina, sanonta tai termi juontuu jo antiikin ajalta!

Kirjan kirjoittajat Marja Suurpalo, Terhi Meriläinen ja Risto Härkönen ovat ihmisäänen asiantuntijoita, vokologeja (FM). He toimivat perustamassaan yrityksessä puhevalmentajina ja äänenkäytön kouluttajina.

Tutustu teokseen:

Äänitreeni: Opas parempaan puheääneen -e-kirja (Tuuma-kustannus)