Mediamaailman kehitystä 20 vuotta seurannut Pinja Lehtman kirjoitti kirjan Tulevaisuus -vuorovaikutus – viestintä, jossa käsitellään viestinnän keinoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Nyt hän valottaa, mikä on tekoälyn rooli tulevaisuudessa niin yritysten kuin kirjailijoiden näkökulmasta.

Esikoisteostaan varten Lehtman tarkasteli viestintää Ukrainan sodan kontekstissa, jossa viestintä tapahtuu erityisen haastavissa olosuhteissa ja vaatii jatkuvaa ennakointia sekä erilaisten skenaarioiden miettimistä. Tällaista viestintää hän kutsuu tulevaisuusviestinnäksi, jonka lainalaisuudet pätevät myös yritysviestinnässä: ennakoitavuus, sisäisen viestinnän tärkeys ja toimintaympäristön ymmärtäminen ovat tulevaisuusviestinnän peruspilareita.

–Teknologian ja tekoälyn kehitystä ei voi ohittaa tai jäädä katselemaan muiden tekemistä. Huomenna on jo myöhäistä, ellei koko ajan tiedä, missä mennään, Lehtman kuvaa.

Toimintaympäristön muutoksessa teknologialla on valtava rooli. Ihmisten jokapäiväiseen elämään hiljattain näkyväksi tullut tekoäly vaikuttaa useisiin alueisiin, myös etiikkaan ja lainsäädäntöön.

–Tekniikka kehittyy nopeampaa kuin sitä voidaan säännellä, joten nyt jo ollaan jälkijunassa monessa asiassa.

Tarvitsemme päivityksen medialukutaitoon

Toimintaympäristön muuttuessa tarvitsemme uusia taitoja, erityisesti medialukutaitoa. Tietokirjaa kirjoittaessa Lehtmanilla eteen tuli uusi pulma: kuinka tietokirjailija tarkistaa tietonsa?

Lehtman nostaa esiin multimedialukutaidon, jossa korostuvat vastuullisuus ja läpinäkyvyys. Sekä kirjoitetun että kuvallisen sisällön kannalta on haasteellista tunnistaa, kuka sen on tehnyt ja missä kontekstissa. Myös yleisön täytyy osata vaatia läpinäkyvyyttä. Lehtman korostaakin, että absoluuttisen totuuden etsimisen sijaan asioita tulisi tarkastella monesta eri näkökulmasta.

Tekoälyn yleistyminen elämässämme tuo esiin uusia eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn eettiset kysymykset liittyvät esimerkiksi tekijänoikeuksiin, demokratiaan ja väärinkäyttöön. Esimerkkinä mainittakoon tapaus, jossa tekoälyllä luotu sarjakuvakirja herätti tekijänoikeuskysymyksiä.

Tekoäly voi myös korjata ihmisten ajatusvinoumia. Siitä jopa pyritään kehittämään demokraattisempaa ja eettisempää kuin ihmiset oikeasti ovat.

–Mutta kuka määrittää, onko se kehityksen oikea suunta? Lehtman pohtii

Tekoäly on ollut osa median maailmaa jo vuosia esimerkiksi algoritmien muodossa. Nyt se on osa arkipäivää inhimillisempänä, ihmismäisempänä laitteena esimerkiksi erilaisten chattien myötä.

–Osaa se pelottaa – ja ihan syystäkin. Mitä inhimillisempi kone on, sitä enemmän se pystyy myös huijaamaan.

Tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia

Kirjailijana Lehtman näkee tekoälyssä myös monia hyviä puolia. Tekoäly nopeuttaa kirjoittamisen prosessia ja voi lukea äänikirjat.

–Se tukee, auttaa ja sparraa meitä useissa tehtävissä. Monelle kirjailijalle aiemmin tuttu tyhjän paperin kammo ei enää vaivaa.

Tulevaisuudessa tullaan näkemään yhä enemmän myös tekoälyn tekemiä kuvituksia ja kirjojen taittoa. Kirjojen kannet voisivat olla vaihtuvia kuulijan mieltymysten mukaan, ja näin houkutella erilaisia lukijoita saman teoksen äärelle.

–Jo nyt joissakin aikakauslehtien digiversioissa käytetään liikkuvaa kuvaa kannessa, eli aiemmin printtimediana tunnetut julkaisut muovautuvat multimedian maailmaan, Lehtman pohtii.

Mitä luet juuri nyt?

Lehtman itse lukee tällä hetkellä Kirsi Elina Kallion teosta Moderni johtaja.

Kiinnostuin teoksesta, koska hän kuvaa erilaisen tulokulman samaan aiheeseen: toimintaympäristön muutokseen ja siihen, mitä nykyaikana täytyy huomioida muuttuvassa maailmassa.

Tutustu teokseen:

Tulevaisuus vuorovaikutus viestintä -e-kirja (Minea Kustannus 2023)