Valtiotieteiden tohtori ja johdon konsultti Nando Malmelin tunnetaan luovuuden ja uudistumisen asiantuntijana. Malmelin on tehnyt pitkän uran yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä bisnesmaailmassa, erityisesti luovilla toimialoilla, ja hänen kirjansa Avoimuus uudelle tarjoaa näkökulmia luovuuden hyödyntämiseen ja kehittämiseen muuttuvassa maailmassa.

Sytyke luovuutta kohtaan kahdesta eri näkökulmasta

Luovuus on ollut Nando Malmelinin uralla läsnä koko ajan. Malmelinin perustutkinnot ovat viestinnän alalta, ja hän on työskennellyt yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, mutta myös bisnesmaailmassa brändien, strategioiden, markkinoinnin ja median parissa, jossa luova työ on luonnollinen osa arkea.

– Missiona on ollut yrittää systematisoida ja tehdä luovuudesta jotain, mitä voi oikeasti kehittää ja johtaa, jotta yritykset voivat innovoida ja uudistua. Tästä aiheesta kirjoitimme myös Petro Poutasen kanssa kirjan Luovuuden idea, Malmelin kertoo.

Luovuus on läsnä jokaisen ihmisen arjessa

Luovuus yhdistetään usein esimerkiksi taiteisiin tai muihin sellaisiin aloihin, joissa tehdään konkreettisia luovia tuotoksia. Malmelinin mukaan luovuus on yhtä lailla tärkeää työelämässä, tieteessä sekä arkielämän ongelmanratkaisussa.

– Luovuuden maine on epämääräinen – usein se nähdään taiteellisena tai pehmeänä konseptina tai jonakin lahjakkuutena, jossa joku henkilö luo jotain siitä syystä, että on erityisen lahjakas tai on saanut geeniperimässään erityisen ison annoksen luovuutta.

Kuitenkin aika moni asia työelämässä ja arjessa vaatii luovuutta, vaikka sitä ei heti tulisi ajatelleeksi. Organisaatioissa on usein todella paljon luovaa potentiaalia, joka jää varjoon, koska asiat tehdään tietyllä tavalla samoin kuten ennenkin. Tästä päästään myös avoimuuden ideaan: pitää olla avoin uudelle, jotta voi muuttaa toimintatapojaan.

– Vain sellaista toimintaa, missä tiedämme tasan tarkkaan, mitä tavoitellaan ja miten siihen päästään, voidaan pitää rutiinitoimintana, joka ei ole luovaa. Yllättävän moni toiminta kuitenkin täyttää luovuuden kriteerit.

Synnynnäinen ominaisuus vai opittu taito?

Malmelin uskoo, että jokaisessa meissä on luovaa potentiaalia, jota voi kehittää, mutta harmillisen usein oma ajattelu rajoittaa tätä potentiaalia.

– Vaikka ihmisillä on erilaisia kognitiivisia ja kulttuurisia taipumuksia luovuuteen, luovuutta rajoittaa usein eniten omat ajattelumallit. Uskotaan vaikka, että olen hyvä matemaattisesti, mutta en voi olla hyvä vaikkapa laulamisessa. Ajatellaan, että ”tämä ei ole mun pala kakkua” ja pelätään ottaa riskejä ja kokeilla jotain uutta.

Avoimuus ja luovuus ovat kuitenkin taitoja, joita voi harjoittaa, kun avuksi saadaan erilaisia tekniikoita, ajattelumalleja ja lähestymistapoja.

Avoimuuden harjoittaminen vaatii henkilökohtaista motivaatiota

Kaikenlainen luovuuden, avoimuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen vaatii sytykkeen ja motivaation.

– Harjoittelu vaatii systemaattisuutta ja henkilökohtaisen päätöksen olla avoin. Pitää päättää, että haluan vaikkapa olla avoimempi työpaikalla tai parisuhteessa, ja oikeasti kuunnella, mitä muilla on sanottavaa.

Kirjassa Avoimuus uudelle on esitelty kahdeksan eri avoimuustaitoa, jotka ovat kriittisiä menestystekijöitä niin työelämässä kuin arjen käänteissä. Teoksesta löytyy vinkkejä kaikille, jotka haluavat toimia elämässään avoimemmin, ennakkoluulottomammin ja rohkeammin.

Myös tekoäly voi olla avuksi avoimuuden ja luovuuden harjoittamisessa. Malmelinin mukaan tekoälyä kannattaa käyttää erityisesti ideointiin, ei niinkään valmiin tuotoksen tekemiseen.

– Tekoälyä voisi ajatella äärimmäisen lahjakkaana harjoittelijana tai sparraajana, koska tekoäly pystyy tuottamaan erilaisista näkökulmista ideoita. Tämä toki vaatii myös sitä, että tekoälyä osataan ohjeistaa erilaisiin rooleihin ja tehtäviin.

Pelko ja aika suurimmat esteet avoimelle ajattelulle

Aika usein kuvittelemme, että tiedämme jo asiat ja että meillä on valmiita vastauksia. Suurin osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on sellaista, että kerromme miten asiat ovat, sen sijaan, että yrittäisimme kuunnella ja ymmärtää toisen perspektiiviä paremmin.

– Ne ajattelumallit, joihin olemme tottuneet, ovat myös turvallisia. Pelko uudesta voi rajoittaa avointa ajattelua ja täten myös luovuutta.

Myös aika on avoimuutta rajoittava tekijä. Aikaa on hyvin rajatusti nykypäivän työelämässä ja arjessa, mutta avoimuus vaatii kuitenkin sille varattua aikaa, että päästään irti arjen intensiivisestä pyörityksestä ja löydetään kosketus omaan ajatteluun

– Jos arjessa on väsynyt, ihminen luontaisesti pyrkii toistamaan vanhoja kaavoja.

Suomalaisessa kulttuurissa on sekä avoimuutta että varautuneisuutta. Stereotyyppisesti suomalaiset ovat siinä suhteen avoimia, että kerromme asiat suoraan ilman suurempaa kaunopuheisuutta. Yleisesti ajatellaan, että suomalaisen sanaan voi luottaa ja me kerromme, mitä ajattelemme. Toisaalta taas suomalaisessa kulttuurissa kerrotaan asioista vähäsanaisesti, ja jotkin asiat, kuten vaikkapa tunteista ja mielipiteistä puhuminen voidaan ajatella sellaisena, mitä ei haluta kaikille jakaa.

Avoimuus on avaintekijä muutoksen keskellä

Avoimuus on välttämätöntä nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa totutut toimintatavat eivät välttämättä enää toimi. Pandemia, hyökkäyssota, tekoäly ja vihreä siirtymä ovat esimerkkejä siitä, miten muutoksen keskellä on pystyttävä olemaan avoin ja arvioimaan, ovatko omat ajattelumallit vielä toimivia.

– Avoimuus nostettiin kirjan johtavaksi teemaksi myös siksi, että luovuuteen on usein vaikea päästä käsiksi. Lopulta luovuudessa, innovatiivisuudessa ja uudistumisessa on kuitenkin kyse siitä, että päästään avaamaan aiemmin lukittuja uskomuksia, oletuksia ja ajatusmalleja.

Kun maailma muuttuu, vanhat ajattelumallit ja toimintatavat eivät välttämättä olekaan niitä parhaita, vaan pitäisi keksiä uusia tapoja toimia.

Mitä luet juuri nyt?

– Tällä hetkellä luettavana on teemaan sopivasti Minna Miaon kirja “Prokrastinaatio – Aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan”.

Tutustu teokseen:

Avoimuus uudelle e-kirja (Tammi)
Avoimuus uudelle äänikirja (Tammi)