Mitä verkostoituminen oikeastaan tarkoittaa? Verkostoitumisen asiantuntija Laura Lindsbergin mukaan verkostoituminen on ennen kaikkea aitojen suhteiden, luottamuksen ja vastavuoroisuuden rakentamista. Lindsberg näkee, että muiden ihmisten merkitys korostuu jatkuvasti nykyajan muuttuvassa työelämässä.

Laura Lindsberg kuvailee omaa urapolkuaan pitkään hyvin perinteiseksi. Kauppatieteiden maisterina hän teki erilaisia työtehtäviä, mutta taustalla painoi jatkuvasti tunne siitä, ettei oma suunta ollut täysin kirkas.

– Minun oli vaikeaa paketoida, mitä oikeastaan edes haluaisin tehdä. Vasta vuosien aikana vastaus alkoi hahmottua.

Ajatus verkostoitumiseen liittyvästä työstä sai alkunsa IBM:llä, jossa Lindsberg toimi Young IBMers -ryhmän puheenjohtajana. Kokemus innosti häntä perustamaan myöhemmin Finland Young Professionals -verkoston, joka toimii edelleen vapaaehtoisvoimin.

– Halusin kovasti viedä verkostoitumistietoutta myös muille kuin oman verkostoni jäsenille, ja hyvä ystäväni ehdottikin, että mikset kirjoittaisi aiheesta kirjaa, Lindsberg muistelee.

Verkostoitumisen taito –teoksen ilmestyessä verkostoitumiseen keskittyviä teoksia ei ollut oikeastaan lainkaan, ja Lindsberg koki, että etenkin opiskelijat ja vastavalmistuneet hyötyisivät oppaasta paljon. Nykyään Lindsberg kouluttaa, valmentaa ja puhuu verkostoitumisesta niin organisaatioille kuin yksilöillekin.

Verkostoituminen ei ole suorittamista

Sana verkostoituminen herättää useissa edelleen ristiriitaisia tunteita: monelle termi tuo mieleen small talkin, käyntikortit ja pakollisen työelämän suorittamisen.

Lindsberg näkee asian toisin. Hänen mukaansa verkostoitumisessa ei ole kyse hyötymielessä rakennetuista suhteista, vaan luottamuksen rakentamisesta ja aidosta kiinnostuksesta muita ihmisiä kohtaan.

– Verkostoituminen on minusta aitojen suhteiden ja vastavuoroisen yhteyden rakentamista. Ajatuksena on se, että suhde tuo arvoa molemmin puolin, Lindsberg kertoo.

Lindsberg korostaa, ettei verkostoitumisen tavoitteena pitäisi olla jatkuva hyötyjen tavoittelu, vaan tärkeämpää on olla aidosti kiinnostunut ihmisistä. Mahdollisuudet ja yhteistyöt syntyvät usein luonnollisina seurauksina.

Verkostoituminen voi Lindsbergin mukaan olla myös tapa ennakoida tulevaisuutta. Jos työelämässä tai elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia, muiden ihmisten tuki voi olla korvaamatonta.

– Muutostilanteissa tarvitaan usein muiden ihmisten tukea, ja tätä varten sinun tulee rakentaa muihin ihmisiin yhteyttä. Yhteyden rakentaminen taas vaatii luottamusta, ja luottamuksen kehittyminen vaatii aikaa, Lindsberg kertoo.

Verkostot eivät kuitenkaan auta vain kriiseissä, vaan ne voivat tehdä myös arjesta kevyempää ja inhimillisempää. Kun työyhteisössä on luottamusta, vaikeistakin tilanteista voi puhua avoimemmin ilman pelkoa väärinymmärryksistä.

– Se, että saa olla oma itsensä, parantaa hyvinvointia merkittävästi, Lindsberg summaa.

Muuttuva työelämä korostaa ihmisten merkitystä

Lindsberg kokee, että työelämästä on tullut aiempaa epävarmempaa: esimerkiksi muutosneuvottelut ja määräaikaisuudet näkyvät monen arjessa.

– Jatkuva muutosvirta ehdottomasti tekee työelämästä haastavaa. Vaikka tekisi työnsä kuinka hyvin, on silti mahdollista saada potkut esimerkiksi organisaation muuttuessa, Lindsberg toteaa.

Muutos voi tuntua raskaalta, mutta samalla Lindsberg haluaa nähdä siinä myös mahdollisuuksia. Verkostot eivät ole vain pahan päivän varalle, vaan ne voivat myös auttaa löytämään uusia näkökulmia ja suuntia silloin, kun oma työtilanne muuttuu.

– Vaikka koen, että verkostoituminen ei ole kaikilla urilla välttämätöntä, sen merkitys on silti enenevissä määrin nousemassa isoksi työelämässä, Lindsberg pohtii.

Lindsberg uskoo myös, että ihmisten välinen yhteys tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään.

– Erityisesti tekoälyaikana, kun monet työtehtävät voi ulkoistaa, ihmiskohtaamisten ja ihmisten merkitys tulee kasvamaan valtavasti. Verkostoitumista ei siis kannata sulkea kokonaan pois, vaan kannattaa pohtia omaa suhdettaan siihen jo nyt.

Voiko verkostoitumista opetella?

Lindsberg valmentaa työssään sekä yksilöitä että organisaatioita verkostoitumiseen liittyvissä asioissa. Monesti valmennuksissa nousee kuitenkin esille myös syvempi teema: itseluottamus. Lindsbergin mukaan etenkin suomalaiset usein jännittävät yhteyden pitämistä muihin: moni ei halua olla toiselle vaivaksi tai uskaltaudu laittamaan viestiä.

– Usein ihmiset miettivät, että mitä lisäarvoa minulla voisi muille olla, Lindsberg pohtii.

Juuri tällaiset ajatukset voivat estää ottamasta yhteyttä muihin ihmisiin, vaikka todellisuudessa moni suhtautuu yhteydenottoihin paljon lämpimämmin kuin uskoisikaan.

– Eräs henkilö esimerkiksi halusi pyytää vanhempaa kollegaansa mentorikseen, mutta jännitti yhteydenottoa. Useimmiten se kollega on kuitenkin todella iloinen siitä, että joku kysyy, ja haluaisi kovasti päästä tukemaan nuorempia kollegoitaan!

Lindsbergin mukaan verkostoitumistakin voi opetella. Tärkeintä on, että sitä tekee omalla tavallaan.

– Kannattaa miettiä, mitkä ovat omat tavoitteet verkostoitumiseen liittyen ja mitä siltä hakee. Ei kuitenkaan kannata tehdä mitään, mikä tuntuu itsestä ahdistavalta, sillä se ei ainakaan vie pitkälle.

Lindsberg vertaa verkostoitumista ystävyyssuhteisiin. Toisille tärkeää on suuri määrä tuttuja ihmisiä, toisille muutama läheinen ja luotettava ihminen riittää.

– Esimerkiksi jo yksi hyvä luottotyökaveri töissä voi viedä sinua tosi paljon pidemmälle kuin se, että et puhu töissä kenellekään.

Lindsberg muistuttaa myös, ettei suuri määrä kontakteja yksin kerro paljoakaan.

– 30 000 seuraajaa LinkedInissäkään ei merkitse mitään, jos kenellekään heistä ei uskalla soittaa.

Jos verkostoitumisen aloittaminen tuntuu vaikealta, Lindsberg kehottaa aloittamaan omasta nykyisestä verkostosta: perheestä, ystävistä sekä opiskelu- ja työkavereista. Usein omat verkostot ovat paljon laajemmat kuin itse ymmärtääkään.

– Tämän jälkeen mieti, millaisia ihmisiä kaipaisit verkostoosi lisää, esimerkiksi esikuvia. Tällaisia henkilöitä kannattaa alkaa seurata, sillä sitä kautta voi löytää alan tapahtumia sekä muita ihmisiä ja inspiraatiota, Lindsberg summaa.

Mitä luet tällä hetkellä?

– Luen tällä hetkellä uudelleen Adam Grantin Give and Take –teosta, se liittyy opintoihini. Mahtava kirja, joka hälventää pyrkyrimäisyyttä ja kertoo, kuinka ihminen itsekin saa usein enemmän, kun suhde on vastavuoroinen.

Tutustu teokseen:

Verkostoitumisen taito -e-kirja
Verkostoitumisen taito -äänikirja