Talouspäätöksiä pidetään usein täysin järkiperäisinä, mutta tutkimusten mukaan tunteet ohjaavat niitä yllättävän paljon. Professori Lauri Nummenmaa avaa kirjassaan Talous & tunteet, miten erilaiset tunteet vaikuttavat rahankäyttöömme – ja miten voimme tehdä fiksumpia talousvalintoja tunteista huolimatta.

– Usein ajatellaan, että talous on puhdasta järkipeliä, mutta kun katsomme, miten ihmiset rahan kanssa keskimäärin pelaavat, se vaikuttaa monesti hyvin järjettömältä sekä ammattilaisilla että amatööreillä, professori Lauri Nummenmaa kertoo.

Miksi näin on?

Nummenmaa on peruskoulutukseltaan kliininen psykologi ja toimii lääketieteellisen kuvantamisen professorina valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Hän on tutkinut pitkään tunteita ja niiden vaikutusta ihmisten päätöksentekoon. PET-keskuksessa käytetään muun muassa antimateriakuvantamista, jonka avulla tutkitaan aivojen ja kehon biologisia prosesseja sekä mekanismeja, jotka ohjaavat valintojamme.

– Olemme tehneet tutkimusta taloudellisesta päätöksenteosta sekä pelaamisesta ja tarkastelleet, miten riskinottohalukkuus näkyy aivoissa ja miten siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi ihmisen tunneilmastoa muokkaamalla. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi pientenkin palkintojen saaminen pelaamisen aikana aktivoi tiettyjä nautintoa koodaavia aivoalueita, Nummenmaa kertoo.

Yksi keskeisimmistä asioista talouteen liittyen onkin juuri nautinto: ihmiset käyttävät rahaa sekä tyydyttääkseen tarpeitaan, että kokeakseen nautintoa.

– Ihmisen tietoisen tiedonkäsittelyn kapasiteetti on rajallinen. Tunteet, kuten nautinnon tarve, toimivat ikään kuin ohituskaistana, ja pyrkivät ohjaamaan meitä silloinkin, kun tietoinen päätöksentekoprosessimme on kuormittunut. Tämä näkyy myös taloudellisessa käyttäytymisessämme, Nummenmaa selventää.

“Markkinoiden muoto on ihmismielen muoto”

Talous toimii Nummenmaan mukaan ihmismielen ikiaikaisten lainalaisuuksien mukaisesti.

– Äkkiä voisi ajatella, että kaupankäynti- ja omistamisjärjestelmässä on kyse jostain, mitä on yhdessä sovittu tai mitä joku poliittinen taho on päättänyt. Nämähän ovat kuitenkin sellaisia asioita, mitkä ovat monille eläimille biologisia, luonnollisia toimintamalleja.

Esimerkiksi apinat oppivat hyvin nopeasti yksinkertaisia kysynnän ja tarjonnan lakeja ympäristössään. Jos tieteellisessä kokeessa apinat saavat hankittua appelsiineja ”halvemmalla” tai pienemmällä vaivalla kuin rusinoita, ne hankkivat appelsiineja. Jos tutkijat kääntävät hinnoittelun päälaelleen, myös apinoiden mieltymykset muuttuvat vastaavasti. Myöskin omasta reviiristä ja omaisuudesta kiinni pitäminen tai luottamuksen osoittaminen valikoidusti tietyille lajitovereille on monille eläimille luonnollinen toimintamalli.

– Kaikki nämä ovat kaupankäynnin peruspalikoita, jotka ovat pitkään hioutuneet ihmismielissä. Rahamarkkinat ovatkin syntyneet meidän pitkään käyttämiemme biologisten markkinoidemme päälle.

Tämä aiheuttaakin sen, että rahamarkkinoiden ja pörssikurssien luonnetta voi isossa kuvassa ennustaa. Yksityiskohtaisempien ilmiöiden tarkastelu ja ennustaminen on kuitenkin huomattavasti vaikeampaa. Myöskään yllättäviä maailmantilanteita, kuten koronakriisiä tai Ukrainan sotaa ei ole voitu ennalta nähdä.

Miksi rahaan liittyy niin paljon tunteita?

Talouteen ja markkinoihin liittyy oleellisesti luottamus. Meidän ei tarvitse tietää, onko kauppaa kanssamme käyvä ihminen luotettava, sillä heidän tarjoamansa raha toimii luottamuksen osoituksena.

– Rahalla ei itsessään ole yhtään mitään arvoa, mutta se on muunnettavissa miksi tahansa muuksi asiaksi niin kauan, kun ihmiset luottavat rahaan. Rahankin tarjoama luottamus voi toisaalta romahtaa hetkessä, esimerkkinä ensimmäinen maailmansota ja D-markka, Nummenmaa muistuttaa.

Kun ihmisellä on rahaa, hän voi muuntaa sitä haluamakseen hyötyä tai nautintoa tuottavaksi asiaksi. Tämä selittää, miksi rahaan liittyy niin paljon positiivisia tunteita. Toisaalta pienelle lapselle raha on täysin merkityksetöntä, koska hän ei ymmärrä sen arvoa tai mahdollisuuksia.

– Usein sanotaan, että raha ei tuo onnea, mutta tämä on mielestäni yksi suurimpia ihmisen harhakäsityksiä. Tutkimukset osoittavat, että raha todellakin tuo onnea. Rahan tarjoama luottamus ja turva on tärkeää yhteiskunnassa ja avaa paljon ovia, ja toisaalta jos tällaisia resursseja ei ole, se tuntuu monesta kurjalta.

Nautinnon ja häpeän kokemukset pätevät niin omassa arjessa kuin osake- ja pörssimarkkinoilla toimiessa. Hyvän sijoituksen tekeminen tuottaa ylpeyden tunteita, kun taas huonon päätöksen tekeminen aiheuttaa häpeää. Huonon päätöksen myöntäminen itselle voi myös olla hyvin vaikeaa, minkä vuoksi jyrkässä laskussa olevista osakkeista pidetään usein kiinni kynsin ja hampain.

Ihmiset eivät toisaalta kuluta pelkästään nautinnon takia, vaan myös esiintyäkseen muille. Sosiaalisena lajina ihminen pyrkii kohottamaan omaa asemaansa esimerkiksi vaatteiden ja omaisuuden avulla.

– Samalla tavalla kuin riikinkukko kasvattaa isoa pyrstöä, niin mekin pyrimme kasvattamaan omaa ”pyrstöämme” esimerkiksi omistamisen tai erilaisten taitojen kautta, Nummenmaa selventää.

Tunnepohjaiset talouspäätökset

Sen lisäksi, että raha ja talous aiheuttavat tunteita, tunteet myös vaikuttavat rahaan ja talouteen liittyviin päätöksiimme merkittävästi. Ihmisen hedonistinen luonne tekee rahan tuhlaamisesta helppoa.

– Tunteet toimivat aika lyhyellä aikaperspektiivillä, ja näkevät vain välittömät nautinnot, sen mitä edessämme on tässä ja nyt. Sitten taas säästäminen tai sijoittaminen vaativat tietoista ajattelua ja päätöksentekoa, joiden hahmottaminen tunteiden avulla voi olla vaikeaa, Nummenmaa kertoo.

Tunteiden vaikutus talouskäyttäytymiseen riippuu osittain perimästä. Esimerkiksi ihmisen älykkyys ja optimismi ovat yksiä voimakkaimmin periytyviä ominaisuuksia, ja ovat lisäksi isossa roolissa talouspäätöksiin liittyen.

– Optimismi ja riskinotto ovat välttämättömiä piirteitä talouden kentällä toimimiseen. Varovaiset ihmiset jemmaavat rahaa pankkitilillään, jossa se menettää arvoaan sen sijaan, että sijoittaisivat sitä turvallisiin instrumentteihin. Toiset taas uskaltavat kokeilla korkeariskisempiäkin kohteita, mikä sopivassa tilanteessa saattaa mahdollistaa hyvätkin tuotot.

Myös elämänkokemukset vaikuttavat ihmisen markkinakäyttäytymiseen. Sukupolvivertailut ovat osoittaneet, että nousukaudella kasvaneet ihmiset sijoittavat osakemarkkinoille enemmän, kun taas laskukauden lapset suosivat turvallisempia ja pienituottoisempia instrumentteja.

Miten tehdä fiksuja talouspäätöksiä?

– Sanon aina, että jos päätös on sellainen, että se pitäisi tehdä juuri sillä hetkellä, se todennäköisesti ei ole kannaltasi hyvä päätös, Nummenmaa kertoo.

Nummenmaan tärkein neuvo onkin se, että tunteet tulee pyrkiä etäännyttämään päätöksenteosta.
Ihmisen tunneilmasto vaihtelee yhden päivänkin aikana paljon: ihmiset ovat optimistisimmillaan aamulla ja ahdistuneisimmillaan illalla ja yöllä. Siksi Nummenmaa vinkkaa, että talouspäätösten tekemistä kannattaa rajoittaa vain tiettyihin päivän aikoihin.

– Aamulla olemme helposti turhan optimistisia ja tunteet puskevat meitä tekemään helppoja päätöksiä. Illalla meitä taas ahdistaa ja pelottaa, jolloin sorrumme helpommin huijauksiin ja saatamme olla tekemättä sinällään fiksuja päätöksiä, kun olemme liian varovaisia pelon johdosta, Nummenmaa kertoo.

Niin aloittelevalle kuin kokeneemmallekin sijoittajalle Nummenmaa suosittelee apuneuvoja, jotka tekevät päätöksiä puolestamme taustalla. Tällöin tunteet eivät pääse vaikuttamaan päätöksentekoon. Esimerkiksi verkkopankin kautta voi tehdä palvelusopimuksen, joka siirtää automaattisesti tietyin väliajoin määritetyn summan arvo-osuustilille tai rahastoihin.

– Jos kyseessä on perinteinen, hyvin hajautettu indeksisalkku, niiden arvot kuitenkin pitkällä aikavälillä liikkuvat ylöspäin.

Vaikka Nummenmaa kertookin, että raha tuo onnea, tutkimusten mukaan ihmiset ovat hyvin huonoja arvioimaan, millaiset asiat heille todellisuudessa tuovat nautintoa ja onnea. Tunne-ennustamisen heikkouden vuoksi ihmiset saattavat tuhlata hetken mielijohteesta rahaa asioihin, jotka loppujen lopuksi eivät tuokaan nautintoa pitkällä aikavälillä.

– Nautintotehokkuuden ymmärtäminen onkin hyvä konsti rahankäytön tehostamisessa. Olisi hyvä päästä psykologisesti sinuiksi sen kanssa, mikä meille oikeasti tuo nautintoa. Siksi tällainen psykologinen itsetutkiskelu saattaakin olla aika hyvä juttu, vaikka se haastavaa onkin!

Mitä luet tällä hetkellä?

– Nämä ovat työkirjallisuutta ja liittyvät seuraavaan projektiin, jota ollaan tekemässä. Michael Shermerin Why People Believe Weird Things on todella mielenkiintoinen ja käsittelee sitä, miksi ihmiset uskovat kaikkeen älyttömään. Edellinen kirja oli Stephen ja Thomas Amidonin Sublime Engine, joka tutkii ihmisen sydämen historiaa: miten sitä on ymmärretty ja tutkittu vuosien varrella ja eri kulttuureissa.

Lauri Nummenmaa johtaa PET-keskuksessa Human Emotion Systems -laboratoriota, jossa tutkitaan tunteiden ja tunne-elämän häiriöiden taustalla olevia keskushermostollisia mekanismeja. Hän on kirjoittanut aiheesta yli 150 tieteellistä artikkelia sekä tieto- ja oppikirjoja.

Tutustu teokseen:

Talous & tunteet -e-kirja (Tammi)

Talous & tunteet -äänikirja (Tammi)