Pitkän ja monipuolisen uran tehnyt Juha Koskinen on viime vuosina noussut strategisen oppimisen puolestapuhujaksi. Koskisen uusi teos Strateginen oppiminen: Johtajuuden uudistaja tarkastelee strategista oppimista johtajuudessa ja tarjoaa käytännön työkaluja strategisen oppimisen kehittämiseen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla.

Juha Koskinen on uransa aikana johtanut kansainvälisiä yrityksiä Suomessa ja Saksassa sekä toiminut yrittäjänä johtamisen konsultoinnin ja kehittämisen parissa. Viime vuosina kirjoittaminen on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi hänen työtään: hän omistaa vaimonsa kanssa Ajantieto Oy:n, joka tuottaa taloushallinnon koulutuksia ja kustantaa työelämään liittyviä julkaisuja.

– Olen päässyt urallani tekemään monenlaisia asioita eri aloilla raskaasta teollisuudesta elektroniikkaan ja taiteen kentälle sekä tapaamaan ihmisiä eri kulttuureista. Sieltä on kiteytynyt se ajatus, että loppujen lopuksi olemme kaikki aika samanlaisia, Koskinen pohtii.

Ajatus oman kokemuksen ja oppien kokoamisesta kirjoiksi johti Strateginen oppiminen -kirjasarjan syntyyn. Sarjan uusin ja kuudes osa, Strateginen oppiminen: Johtajuuden uudistaja, ilmestyi tänä vuonna e- ja äänikirjana.

– Uusimmassa kirjassani on tutkittu strategista oppimista ja oppimisen syviä juuria laaja-alaisesti. Se sisältää myös käytännön työkaluja ja neuvoja, jotka skaalautuvat sekä yksittäiselle työntekijälle että koko organisaatiolle, Koskinen kertoo.

Miksi puhumme oppimisesta niin vähän?

Vaikka työelämässä opitaan jatkuvasti, Koskisen mukaan itse oppiminen-sanaa vältellään, ja siitä puhutaan jatkuvasti muiden käsitteiden – kuten kehittämisen tai innovoinnin – kautta. Koskisen mielestä olisi kuitenkin tärkeää, että sana vakiintuisi myös työelämän sanastoon.

– Oppiminenhan on kaikkea elävää yhdistävä ominaisuus. Jopa yksinkertaisin bakteeri oppii tietyllä tavalla, koska se reagoi ympäristöönsä ja muuttaa jotain sen pohjalta, Koskinen pohtii.

Strateginen oppiminen taas viittaa Koskisen mukaan oppimiseen, joka on merkityksellistä esimerkiksi päämäärien ja menestyksen kannalta. Sen tulee olla myös eettisesti kestävää.

– Kaikki oppiminen ei siis ole automaattisesti strategista, jos tarkkaa päämäärää ei ole, Koskinen toteaa.

Strategisen oppimisen toimintamalli tuottaa Koskisen mukaan organisaatiolle kestävää kilpailuetua sekä luo kannattelevaa toimintakulttuuria. Lisäksi se synnyttää inhimillistä pääomaa, joka on elintärkeää organisaatioiden toiminnalle.

– Edellytyksenä tälle kaikelle on kuitenkin se, että työyhteisön jäsenet ovat avoimia uudelle ja ovat halukkaita kehittymään, Koskinen tiivistää.

Johtajuus on aina oppimista

Uusimmassa teoksessaan Strateginen oppiminen: Johtajuuden uudistaja Koskinen keskittyy teoksen nimen mukaisesti johtajuuteen ja siinä oppimiseen.

– Väitän, että johtaminen on aina oppimista. Johtajuus ilman oppimista tarkoittaisi sitä, että johtaja antaa käskyjä seurauksista riippumatta. Johtajuuteen liittyy kuitenkin olennaisesti se, että päätöksiä ja niiden vaikutuksia reflektoidaan – ja niistä opitaan, Koskinen selventää.

Jos johto ei ole avoin oppimaan, se voi hidastaa koko organisaation kykyä kehittyä. Haasteita syntyy myös silloin, kun strateginen johtaminen ja arjen kehittämistyö eivät kohtaa.

Koskinen nostaa esiin myös aineettoman ja aineellisen pääoman tasapainon.

– Hyvä syntyy siitä, että organisaatiossa on sekä aineellista että inhimillistä pääomaa, ja ne tukevat toisiaan. Monissa organisaatioissa johto puhuu pelkkää bisnestä, ja ihmiset nähdään kulueränä – vaikka juuri he ovat menestyksen todellinen lähde.

Miten sitten johtaja voi kasvaa oppivaksi johtajaksi? Koskisen mukaan ensimmäinen askel on alkaa huomata oppimisen paikat arjessa.

– On tärkeää säännöllisesti pysähtyä kysymään: miten meillä menee ja mitä olemme viime aikoina oppineet? Helposti nostamme esiin onnistumiset, mutta epäonnistumisista vaietaan.

Hän korostaa myös ratkaisukeskeisen dialogin ja palautteenannon merkitystä – sekä sitä, että johtaja uskaltaa itse pyytää palautetta ja ottaa sen vastaan avoimesti.

Aikaa pysähtymiselle ja ajattelulle

Oppimisen ei tule jäädä organisaatiossa pelkäksi puheeksi, vaan sen on tärkeää integroitua myös arkeen. Tähän liittyvät vahvasti organisaation toimintakulttuuri ja -mallit.

– Matalan kynnyksen toimenpide on alkaa puhua oppimisesta. Näin työympäristössä jatkuvasti tapahtuva oppiminen tulee näkyväksi. Kulttuuri ei kuitenkaan muutu pelkästään puhumisen kautta, vaan se vaatii tekoja, Koskinen kertoo.

Työelämässä olevien kannattaisi ylipäätään pyrkiä miettimään, miten omaa ajattelua voisi laajentaa. Tämä on kuitenkin vaikeaa, jos työpäivät ovat ääriään myöten täynnä eikä ajattelulle jää aikaa.

– Jos menee työelämässä jatkuvasti tukka putkella eteenpäin, omat näkemykset kaventuvat. Olipa missä tehtävässä tahansa, toivoisin, että olisi enemmän aikaa välillä vain pysähtyä ja miettiä. Kun sille antaa tilaa, alkaa syntyä ideoita.

Mitä luet tällä hetkellä?

– Juuri nyt luen Terra Cognitan julkaisemaa Kultainen Pääsylippu – P, NP ja mahdottoman tavoittelu (Lance Fortnow), joka käsittelee yhtä matematiikan suurista ratkaisemattomista kysymyksistä.

Juha Koskinen on tietokirjailija ja strategisen oppimisen tienraivaaja. Hän on toiminut johtajana, strategina, yrittäjänä, työelämätaitojen kouluttajana ja konsulttina kansainvälisistä korporaatioista startup-yrityksiin, julkisen sektorin toimijoista taideorganisaatioihin.

Tutustu teokseen:

Strateginen oppiminen: Johtajuuden uudistaja -e-kirja
Strateginen oppiminen: Johtajuuden uudistaja -äänikirja