Jokaisella on valtaa, vaikka siltä ei tuntuisikaan. Silti vallasta puhuminen on edelleen tabu. Sari Kuusela avaa uusimmassa kirjassaan Ota valta haltuun vaiettua aihetta ja siihen liittyviä tilanteita työyhteisöissä sekä antaa keinoja tehokkaaseen vaikuttamiseen ja hyvään yhteistyöhön.

Sari Kuusela kiinnostui vallasta ja sen vaikutuksista jo työuransa alussa, kun hän huomasi, että vuorovaikutus joidenkin ihmisten kanssa sujui hyvin ja joidenkin kanssa huonosti, vaikka itse koettaisi toimia aina samalla tavalla. Heräsi ajatus, että kyse saattaisi olla paitsi suhteen laadusta myös jonkinlaisesta vallankäytöstä vuorovaikutustilanteissa. Vuonna 2010 Kuusela väitteli aiheesta ”Valta ja vuorovaikutus johtamisessa”.

Vallasta puhuminen herättää negatiivisia tunteita

Suomessa sanalle ”valta” on muodostunut negatiivinen sävy. Valta mielletään helposti toimintana, jossa tallotaan toisten yli ja tehdään päätöksiä heidän puolestaan. Kuitenkin vaikuttamisessa ja johtamisessa on käytännössä kyse samasta ilmiöstä kuin vallassa, eli siitä, että saadaan jotain aikaan. Vaikuttamista pidetään yleisesti myönteisenä asiana, johtamista jossain määrin neutraalina, mutta valta herättää usein epäluuloa tai vastustusta.

Kuusela testasi vallasta puhumisen vaikutusta myös käytännössä, kun joku kysyi hänen väitöskirjatutkimuksestaan.

– Kun kerroin, että teen väikkäriä johtamisesta, siitä syntyi helposti hyvää keskustelua, mutta jos sanoin että tutkin vallankäyttöä, niin ihmiset saattoivat katsoa vähän pitkään ja ihmetellä asiaa.

Vallankäytössä lopputulos syntyy hyvin pitkälti siitä, miten valtaa käytetään. Myös vallalla voi saada aikaan hyvää ja jotain sellaista, mikä kehittää työyhteisöä.

– Valta herättää vahvoja tunteita, ja meillä on taipumus suhtautua eri tavoin ihmisiin, joilla on enemmän valtaa. Vaikka esihenkilö pyrkisi toimimaan tasavertaisesti, ihmiset reagoivat eri tavoin. Myös hierarkia vaikuttaa usein suhtautumiseen ja käyttäytymiseen.

Kestävintä vallankäyttöä on kaikkien osallistaminen

Mikä sitten erottaa hyödyllisen vallankäytön manipuloinnista? Kuusela on huomannut sekä väitöskirjaa tehdessään että käytännön työelämässä, että kestävintä vallankäyttöä ja vaikuttamista on sellainen, missä otetaan myös muut mukaan päätöksentekoon.

– Jos osallistetaan ja annetaan tilaa vaikuttaa, yhteisö toimii yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Mutta jos joku nostaa itsensä jalustalle eikä kuuntele muita, he kokevat olevansa tarpeettomia ja vailla merkitystä.
Tapa tehdä yhdessä tuo kaikkien asiantuntemuksen koko organisaation käyttöön, ei vain niiden, jotka tuovat itseään ja osaamistaan näkyvästi esille.

Usein valtaa ei uskalleta käyttää, vaikka kannattaisi

– Ajattelemme helposti, että itsellä ei ole valtaa ja että valta on aina jossain muualla.
Todellisen vallan koetaan yleensä olevan jossain ylempänä organisaatiossa. Silti asemasta riippumatta jokaisella on työyhteisössä tehtävänsä ja osaamisensa tuoman vallan lisäksi myös sosiaalista valtaa, eli tapoja vaikuttaa muihin omalla käyttäytymisellään.

Joskus tuntuu helpommalta vetäytyä yhteisissä tilanteissa ja jättää sanomatta mitä ajattelee. Mutta jos valtaa ei uskalla käyttää ja tuoda omia mielipiteitään esille, voi jäädä syrjään työyhteisössä.

– Haluaisin kannustaa keskustelukulttuuriin, jossa kaikki pääsevät vaikuttamaan. Osaamisen jakamisen lisäksi se on tapa lisätä arvostuksen ja huomatuksi tulemisen kokemusta, ja sitä ei koskaan ole liikaa.

Hiljaisuus voi myös olla vallankäyttöä

– Luulen, että jokainen tunnistaa tilanteen, jossa palaverissa ei juurikaan kommentoida, mutta keskustelu alkaa heti käytävällä tilaisuuden jälkeen, vaikka oikea paikka keskustelulle olisi ollut juuri siinä hetkessä, kun kaikki ovat läsnä.

Palaverihiljaisuudelle on monia syitä. Sillä voi esimerkiksi osoittaa, että asia on omasta mielestä turha tai että siitä ei haluta puhua. Perinteisesti hiljaisuus tulkitaan usein myöntymisen merkkinä, vaikka siitä ei usein olekaan kyse. Puhumattomuus onkin yksi tapa käyttää valtaa.

Esihenkilöllä on suuri rooli siinä, että hän antaa mahdollisuuden ottaa kantaa ja jopa edellyttää sitä kaikilta. Tällöin syntyy keskusteleva ilmapiiri, eikä kynnys kertoa omaa näkemystä ole niin suuri.

Yhteiset pelisäännöt ehkäisevät valtapelien syntymistä

Työyhteisöissä valtapelit syntyvät siitä, kun joku pyrkii ajamaan omia etujaan muiden kustannuksella. Huomio siirtyy yhteisistä tavoitteista siihen, että omat intressit toteutuvat.

Tyypillisiä valtapelien käynnistäjiä ovat esimerkiksi organisaatiomuutokset, henkilöstövähennykset tai projektien ja vastuualueiden jakaminen. Joskus konfliktit kumpuavat pelkästään ihmisten välisistä suhteista ja historian tapahtumista. Kahdenkeskiset ristiriidat leviävät helposti laajemmalle ja alkavat vaikuttaa koko yhteisön ilmapiiriin.

– Ajattelen nykyään, että jokaisessa työyhteisössä on tärkeää sopia yhteisistä pelisäännöistä eli siitä, miten yhteisössä toimitaan ja miten asioihin voi vaikuttaa. Tämä helpottaa ongelmiin puuttumista, jos rajoja rikotaan.

Vallalla voi olla myös turmeleva vaikutus

Vallan voi saada joko aseman tai arvostuksen kautta ja edistämällä yhteisölle tärkeitä asioita. Valta-asema tuo usein mukanaan sen, että lähellä olevat vahvistavat omaa asemaansa antamalla vallankäyttäjälle vain positiivista palautetta. Sillä on seurauksensa.

– Jatkuva positiivisuus voi lisätä vallankäyttäjän kokemusta siitä, että hän on muita taitavampi ja korvaamaton yhteisölle. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että kiinnostus muihin tai empatia vähenevät, oma etu nousee yhteisen edun edelle eivätkä yhteiset säännöt koske enää itseä.

Jokainen meistä on altis vallan turmelevalle vaikutukselle. Siitä kannattaa olla tietoinen ja varmistaa, että yhteisön päämäärä on etusijalla toiminnassa.

Valtaa on kaikkialla, missä ihmiset toimivat yhdessä

Ota valta haltuun -kirja sopii kaikille, jotka toimivat jossakin yhteisössä, on sitten kyse työstä, harrastuksesta tai vapaaehtoistoiminnasta. Samoja vallan ja vuorovaikutuksen piirteitä löytyy myös perheistä ja ystäväporukoista. Kirja auttaa ymmärtämään, että mikään ryhmässä tapahtuva ei johdu pelkästään muista mutta ei myöskään vain omasta toiminnasta, vaan siitä, miten yhdessä toimitaan.

– Sosiaalisissa tilanteissa on helpompaa, kun ymmärtää ihmisten välillä syntyviä tilanteita. Kun tietää, mistä nämä ilmiöt kumpuavat ja mitä niistä seuraa, on myös helpompi valita, miten itse toimii.

Mitä luet juuri nyt?

– Luen juuri nyt Gretchen Rubinin kirjaa Onnellisuusprojekti. Tykkään kirjasta, sillä se saa kiinnittämään huomion itselle tärkeisiin asioihin ja siihen, miten pienillä keinoilla voi tehdä elämästään onnellisemman.

Tutustu teokseen:

Ota valta haltuun -e-kirja
Ota valta haltuun -äänikirja

Kuva: Meeri Utti