Palkittu tutkiva toimittaja Juha Kauppinen lopetti toimittajan työnsä puoleksitoista vuodeksi selvittääkseen, mistä luonnon monimuotoisuuden katoamisessa on kysymys. Syntyi reportaasikirja matkasta Suomeen, suomalaisten lajien katoamispaikoille.

Luonnon lähellä lapsuudesta saakka

Juha Kauppisen kiinnostus luontoa kohtaan heräsi jo lapsena, ja erityisesti lintuharrastus vei hänet mukanaan 11–12-vuotiaana.

– Yksi muisto, joka on jäänyt elävästi mieleeni, tapahtui vuoden 1990 kesänä. Olin matkalla isäni kanssa mummolaan, ja kesäyön usva leijaili pelloilla ympärillämme. Ajomatka yöllä oli jo itsessään ainutlaatuinen, mutta sillalla istuva linnun hahmo herätti mielenkiintoni.

– Pyysin isää pysäyttämään auton, nappasin kameran takapenkiltä ja huomasin hahmon olevan suopöllö. Sain suopöllöstä kuvia, mutta merkittävin juttu hetkessä oli, että koin tuolloin jutun täysin omakseni – vaikka vanhempani olivat myös kiinnostuneita luonnosta, muutuin tuolloin itse aktiiviseksi toimijaksi.

Pohjantikka: salaperäinen suosikki

Monimuotoisuus-kirjassa pureudutaan siihen, mitä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen tarkoittaa ja miten ilmiö näkyy erityisesti Suomessa. Yksittäisten lajien tarkastelusta aukeaa ikkunoita tuhansien ja miljoonien vuosien taakse ja toisaalta viime vuosikymmeniin, jolloin luonnontilainen luonto on dramaattisella tavalla kadonnut Suomesta, kuten lähes kaikkialta maailmasta.

Kirjoittaessaan teosta Kauppinen tutustui moniin lajeihin, ja osasta hän ei ollut aiemmin kuullutkaan.

– Moniin lajeihin syntyi läheinen suhde, mutta yksi suosikkini, joka on ollut pitkään tärkeä, on pohjantikka. Tämä vanhojen kuusivaltaisten metsien lintu on erityisen rakas minulle, sillä kohtaamiset sen kanssa ovat aina jotenkin erityislaatuisia.

– Pohjantikan kohtaamisissa on aina jotain erityistä, sillä ne tapahtuvat usein luonnontilaisissa metsissä, joissa lintu on sopeutunut elämään. Se on aika vaikea laji huomata, mutta kun tikan löytää, se on usein hyvin luottavainen eikä pelkää ihmistä.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaa moni asia, mutta toivoa ei ole vielä menetetty

Yksi luonnon monimuotoisuutta eniten uhkaavista tekijöistä on maankäyttö.

– Joka kerta, kun rakennamme tien, parkkipaikan tai talon, raivaamme maata ja viemme tilaa monilta lajeilta. Myös ilmastonmuutos on merkittävä uhka, ja nämä kaksi tekijää kietoutuvat monin tavoin toisiinsa.

Maankäytön hillitseminen on haastavaa, koska talouden kasvu nähdään edellytyksenä monen elannolle. Nykyinen talousjärjestelmä ruokkii luonnon voimallista käyttöä, ja sen perustaa tulisi ehkä uudelleen tarkastella, jos haluamme suojella luontoa tehokkaammin.

Viime vuosina yksi positiivisimmista kehityksistä on ollut EU:n ennallistamisasetuksen voimaantulo.

– Ennallistamisasetus on tärkeä, koska sen avulla pyritään lisäämään luonnonmukaista maapinta-alaa ja palauttamaan tietynlaisia luontotyyppejä. On myös ollut inspiroivaa nähdä, kuinka kansainvälinen finanssimaailma on alkanut tunnistaa luontokadon vakavuuden ja haluaa tehdä asialle jotain.

Kauppinen kirjoittaa parhaillaan uutta kirjaa, jossa hän tutkii myös näitä aiheita tarkemmin. Kirja on jatkoa Monimuotoisuus- ja Heräämisiä-teoksille, ja sen on määrä ilmestyä keväällä 2025.

Uudet oivallukset ja muutokset ajattelutavoissa

Kauppinen on kirjoittanut luonnosta jo useita eri teoksia ja tehnyt monia reportaasimatkoja.

– Kirjoittaessani näistä aiheista ymmärrykseni luonnon monimuotoisuudesta on syventynyt. Opitut asiat ovat syventyneet omakohtaisiksi oivalluksiksi, joita haluan jakaa myös muille, enkä myöskään ujostele debatoida aiheesta.

Myös vanhempi sukupolvi on tiedostanut luonnon monimuotoisuuden tärkeyden, mutta aikaisemmin ei välttämättä ryhdytty toimiin tai uskottu siihen, että muutokset ovat mahdollisia.

– Vaikka 2000-luvullakin jotkin asiat ovat menneet huonompaan suuntaan, näen, että muutokset ovat mahdollisia ja niitä pidetään yhä tärkeämpinä.

Suunnan kääntämiseksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia, mutta myös yksilötasolla voi vaikuttaa

Vaikka keskeisimmät muutokset tehdään rakenteellisella tasolla ja toimia tarvitaan myös valtion puolelta, myös yksilöinä voimme tehdä valintoja luonnon monimuotoisuuden eteen.

– Esimerkiksi uusien tavaroiden hankinnan vähentäminen, kasvisruoan suosiminen ja joukkoliikenteen käyttäminen ovat yksinkertaisia, mutta merkityksellisiä tekoja.

– Yksittäisten ihmisten valinnat voivat myös vaikuttaa sosiologisesti, sillä ihmiset ottavat mallia toisistaan.

Mitä luet juuri nyt?

– Tällä hetkellä luen Zadie Smithin teosta Kauneudesta. Lisäksi minulla on koko ajan kesken useita, kulloinkin käsillä olevaan projektiin liittyviä tietokirjoja.

Tutustu teokseen:

Monimutoisuus -e-kirja (Kustannusosakeyhtiö Siltala)
Monimutoisuus -äänikirja (Kustannusosakeyhtiö Siltala)