Oman työn hallinta on tärkeää, mutta missä vaiheessa itsensä johtamisesta tulee yksin selviytymistä? Juha T. Hakalan Itsensä johtamisen harha tarkastelee työelämän ihannetta, jossa vapauden mukana voi tulla myös ongelmia.
Ajatus kirjasta syntyi, kun Hakala keräsi työelämäkokemuksia edelliseen teokseensa Suoritusyhteiskunta. Korona-ajan etätyötä käsittelevissä kertomuksissa toistui samankaltainen muutos: alun vapauden ja joustavuuden jälkeen moni alkoi kaivata työyhteisön tukea. Kotona piti ratkoa yksin ongelmia, joihin oli aiemmin saanut apua lähellä olevalta esihenkilöltä tai jopa vieressä istuvalta työkaverilta.
– En pystynyt käsittelemään tätä aihetta Suoritusyhteiskunnassa niin paljon kuin olisin halunnut, koska olin suunnitellut kirjaan muitakin sisältöjä. Aloin ajatella, että itsensä johtaminen ansaitsisi oman kirjansa, Hakala kertoo.
Vapaus tarvitsee rinnalleen tukea
Hakalan mukaan työn rajaaminen, priorisointi ja vastuu jaksamisesta ovat siirtyneet liian yksipuolisesti työntekijän harteille. Organisaatioiden rakenteita on madallettu ja esihenkilötasoja vähennetty siinä uskossa, että etenkin asiantuntijat osaavat johtaa työtään itse.
Hakala ei vastusta työntekijän autonomiaa tai kaipaa lisää byrokratiaa. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei organisaation madaltaminen poista johtamisen tarvetta.
– Autonomia ei saa tarkoittaa vastuuta ilman valtaa tai tukea.
Velvollisuudentuntoinen työntekijä voi jatkaa työnsä hiomista pitkään, vaikka kukaan ei sitä erikseen vaatisi. Samalla kukaan ei välttämättä sano, milloin työ on riittävän hyvää ja milloin on aika siirtyä seuraavaan tehtävään. Jos nämä ratkaisut jäävät jatkuvasti yksilön tehtäviksi, vapaudeksi kuvattu työ voi alkaa tuntua kohtuuttomalta vastuulta.
– Itsensä johtaminen täydentää organisaation johtamista, mutta ei voi korvata sitä.
Liiallista työmäärää ei ratkaista paremmalla itsekurilla
Jos työaika ylittyy jatkuvasti eikä tehtävistä tahdo selvitä, ratkaisua ei voi loputtomasti etsiä uudesta ajanhallintamenetelmästä tai paremmasta itsekurista.
– Hyvin usein tarjotaan laastareita ja varsinainen ongelma jää hoitamatta. Taustalla voi olla yksinkertaisesti se, että töitä on aivan liikaa.
Kuormituksesta pitäisi voida keskustella esimerkiksi esihenkilön kanssa turvallisesti, ilman että työntekijä joutuu tulkitsemaan tilanteen omaksi epäonnistumisekseen.
Erityisen vaikeaa riittävän työsuorituksen arvioiminen voi olla työuran alussa. Kokemusta työn rajoista ei vielä ole, mutta halu osoittaa oma tarpeellisuus voi olla suuri. Koeaika tai määräaikainen työsuhde saattaa lisätä painetta joustaa ja tehdä vielä vähän enemmän.
Siksi johtamisella ja työyhteisön ilmapiirillä on merkitystä. Avun pyytäminen edellyttää luottamusta siihen, että ongelmista voidaan puhua avoimesti.
Toimistopäivien määrä ei yksin ratkaise työn tuen tarvetta
Etätyökeskustelu kääntyy helposti siihen, kuinka monta päivää viikossa toimistolla tulisi työskennellä. Ennen kuin linjauksia tehdään, pitäisi kuitenkin ensin tarkastella, millaista työtä organisaatiossa tehdään ja miten työntekijöiden tarvitsema tuki ja vuorovaikutus muiden kanssa järjestetään.
Kirjan historiallisessa osuudessa palataan brittiläisiin hiilikaivoksiin ja niiden koneellistamiseen. Uudistuksissa syntyi ongelmia, kun työntekijöiden näkemyksiä ohitettiin. Seurauksena oli vastustusta ja mielenosoituksia.
– Yhdellä kaivoksella vastaavia ongelmia ei kuitenkaan tullut. Kun tutkijat selvittivät syytä, he havaitsivat, että siellä sosiaalinen puoli eli vuorovaikutus ja tekninen uudistus oli saatu tasapainoon.
Hakala tunnistaa saman ongelman myös nykyisissä toimistopäivien linjauksissa.
– Jokainen organisaatio ja yritys on omanlaisensa, ja asiaa pitäisi pohtia sen mukaisesti. Vastaan on tullut myös tilanteita, joissa läsnäoloa ryhdytään vaatimaan ja vasta sitten huomataan, ettei kaikille edes ole tiloja tai riittävästi työpisteitä. Siinä on jo aika hullunkurisia piirteitä.
Tekoälyn säästämä aika voi täyttyä uudella työllä
Tekoäly ja muut digitaaliset työkalut voivat auttaa työn organisoinnissa ja nopeuttaa tekemistä. Hakala suhtautuu kuitenkin varauksella ajatukseen, että tehokkaampi teknologia automaattisesti keventäisi työelämää.
– Se aika, mikä säästetään, täyttyy helposti uudella tekemisellä.
Hän havainnollistaa ajatusta pesukoneen keksimisellä. Kun pyykinpesu helpottui, alettiin pestä myös sellaista, mitä aiemmin pestiin harvoin tai ei lainkaan. Teknologia helpotti työtä, mutta ei välttämättä lopulta vapauttanutkaan aikaa.
Työelämässä voi käydä samoin. Kun tehtävä valmistuu nopeammin, tilalle löytyy usein seuraava.
Hakalan huoli liittyy työelämän jatkuvaan kiihtymiseen: tehokkuuden pitää kasvaa, jotta pysyttäisiin edes paikallaan. Siksi uuden työkalun rinnalla on syytä tarkastella myös odotuksia ja työn määrää.
Itsensä kehittämisestä voi tulla loputon vaatimus
Hakalan mukaan itsensä johtamiseen liittyy ainakin kahdenlaisia harhoja.
Ensimmäinen on organisatorinen harha. Organisaation keskeneräisyys, puutteellinen johtaminen ja rakenteiden puute voidaan helposti ulkoistaa yksilön ongelmaksi.
– Jos työntekijä uupuu tai hukkuu tietotulvaan, häntä kehotetaan priorisoimaan paremmin sekä kehittämään resilienssiään. Organisaatiossa vallitsevaa johtamisen ongelmaa ei kuitenkaan voi ratkaista pelkästään itsensä johtamisella.
Toinen on yksilön sisäinen harha. Liian moni uskoo, että oikealla asenteella, itsekurilla ja jatkuvalla optimoinnilla voi venyä loputtomiin.
– Kun vapauden ja autonomian kieli muuttuu sisäiseksi pakoksi, ihminen alkaa valvoa ja jopa hyväksikäyttää itseään. Se on aika armoton tie.
Kirjan kriittinen havainto on, että rajaton vapaus voi pahimmillaan viedä jatkuvan ponnistelun tilaan.
– Autonomia ilman tukea ei ole itsenäisyyttä vaan yksin jäämistä, pahimmillaan jopa heitteillejättöä. Toivon, että lukija tavoittaisi tämän ajatuksen. Itsensä johtaminen on kaunis ja kannatettava idea, mutta siinä on omat vaaransa.
Mitä luet juuri nyt?
– Olen viime aikoina lukenut dekkareita. Seuraavaksi vuorossa on kirjastosta saatu Édouard Louis’n Luhistuminen. Dekkareiden avulla haluan välillä irrottautua täysin oman tietokirjatyöni aiheista. Välillä luen taas asiapitoisempaa kirjallisuutta.
Tutustu teokseen:
Itsensä johtamisen harha e-kirjana Ellibsin verkkokaupassa: Itsensä johtamisen harha
Itsensä johtamisen harha äänikirjana Ellibsin verkkokaupassa: Itsensä johtamisen harha
Ellibsin kirjakerho on juttusarja, jossa me Ellibsiläiset nostamme esiin laajasta valikoimastamme kiinnostavia teoksia ja näkökulmia ympäröivään maailmaan.
Kategoriat:



