Pitkän linjan psykologi ja valmentaja Satu Pihlaja tarkastelee teoksessaan Aikaansaamisen taika yhtä arjen ja työelämän keskeisimmistä haasteista: miksi asioiden aloittaminen ja loppuun saattaminen on usein niin vaikeaa – ja miksi toiset näyttävät onnistuvan siinä muita helpommin. Kirja lähestyy aikaansaamista psykologisesta näkökulmasta ja tarjoaa käytännöllisiä keinoja tavoitteellisuuden, itsensä johtamisen ja merkityksellisen tekemisen vahvistamiseen.

Aikaansaamisen taitoa voi opetella

Satu Pihlajan idea kirjaan sai alkunsa, kun hän työskenteli aikaisemmin mielenterveyspuolella psykologina. Moniin mielenterveysongelmiin liittyi juuri se, että asioihin tarttuminen ja asioiden aikaansaaminen on vaikeaa. Samalla hän huomasi, että aikaansaaminen vaihtelee meidän kaikkien ihmisten välillä. Vaihtelua on päivästä toiseen ja viikosta toiseen, mutta lisäksi jotkut ovat tässä selvästi taitavampia kuin toiset. Kyse on taidosta, jota voi myös oppia. 

–  Ajattelin, että vaikka tästä aiheesta on kirjoitettu paljon, psykologinen näkökulma voisi olla jollain tavalla konkreettisempi. Tällainen psykologiaan perustuva lähestymistapa avaa myös sitä, mistä ihmisten väliset erot johtuvat sekä sitä, miten niihin voisi vaikuttaa, jotta jokainen voisi oppia olemaan aikaansaavempi, Pihlaja kertoo. 

Aikaansaamisen taika innostaa asettamaan konkreettisia ja mielekkäitä tavoitteita sekä etenemään niitä kohti suunnitelmallisesti, askel kerrallaan ja omiin vahvuuksiin keskittyen. Kirja auttaa ohjaamaan ajatuksia ja tunteita sekä kartoittamaan sopivia työskentelytapoja.

– Itse en ole ollut kovin aikaansaava ihminen, vaan pikemminkin sellainen taivaanrannan maalari, haaveilija ja pohdiskelija. Teesini on se, että jos minä olen voinut oppia tämän, kuka tahansa voi.

Tehtävien välttely on ihmiselle luontaista

– Ihmislaji on muotoutunut vuosien saatossa ympäristössä, jossa energiaa ei ollut jatkuvasti ja tasaisesti saatavilla. Lähikauppojen aikakausi on ihmiskunnan historiassa lopulta hyvin lyhyt. Tämän vuoksi monet automaattiset toimintatapamme perustuvat energian säästämiseen: pyrimme välttämään turhaa ponnistelua ja valitsemaan mieluummin helpoimman ja lyhimmän reitin.

Toinen keskeinen syy asioiden lykkäämiseen liittyy mielikuviin, sillä usein mielikuva tehtävästä asiasta on paljon negatiivisempi; asia saattaa tuntua paljon vaikeammalta kuin mitä se todellisuudessa on. 

– Tähän liittyy myös niin sanottu negatiivisuusharha. Me ihmiset havaitsemme helpommin uhkia ja esteitä kuin mahdollisuuksia. Mieleemme nousee herkästi asioita, jotka voivat mennä pieleen sen sijaan että ajattelisimme, että tehtävä voisi sujua hyvin.

Jotta omaa ajattelua voi kääntää positiivisempaan, täytyy sitä ohjelmoida tietoisesti uudelleen. Tämä vaatii harjoittelua ja toistoja. Jo pelkästään se, että kuvittelee tehtävän sujuvan hyvin tai mielessään näkee onnistumisen, voi auttaa merkittävästi.

– Tutkimusten mukaan myös esimerkiksi musiikilla voidaan vaikuttaa omaan tunnetilaan, ja jo toisen ihmisen läsnäolo voi tehdä tehtävästä tuntuvasti helpomman. Tässä onkin kaksi konkreettista keinoa: oman tunnetilan säätely ja vuorovaikutus muiden kanssa. Usein jo pelkkä keskustelu työkaverin kanssa muuttaa fiiliksen täysin ja tekee aloittamisesta huomattavasti helpompaa.

Kokemuksilla ja ympäristöllä on suuri vaikutus

– Luonteenpiirteitä, jotka vaikuttaisivat siihen, kuinka hyvin saa asioita aikaan, on hyvin vaikea yksiselitteisesti nimetä. Tunnollisuus on toki yksi ominaisuus, jonka tiedetään olevan yhteydessä tähän: tunnolliset ihmiset tekevät asioita silloinkin, kun motivaatio on vähissä.

Suurin vaikutus Pihlajan mielestä on kuitenkin omilla kokemuksilla. Jos on esimerkiksi lapsuudessa tai nuoruudessa harrastanut tavoitteellisesti, on oppinut jo nuorena taitoja, jotka auttavat tavoitteiden asettamisessa ja aikaansaamisessa. 

– Aikaansaamisen taidot eivät putoa syliin taivaasta. Usein aikaansaavat ihmiset ovat harjoitelleet näitä taitoja jossain elämänsä kontekstissa. Lapsuuden harrastukset ovat tästä hyvä esimerkki: niissä opitaan jo varhain, että on olemassa tavoite, välitavoitteita ja konkreettisia tekoja, joiden avulla edetään kohti päämäärää. Nämä taidot kantavat usein pitkälle myös myöhemmässä elämässä.

Monet ympäristön ärsykkeet vaikuttavat myös siihen, kuinka aikaansaava on, mutta tutkimusten mukaan lähipiiri on kaikkein tärkein tekijä. Kun näkee läheltä, että jokin asia on mahdollista ja että siinä voi kehittyä, vaikutus on huomattavasti voimakkaampi myös omaan tekemiseen.

–  Lähiympäristön rohkaisu tai sen puute vaikuttaa siis voimakkaasti siihen, uskaltaako ihminen lähteä tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita.

Keskeistä on se, että ottaa tavoitteen omakseen

Ulkopuolelta annettua tavoitetta kannattaa aina tarkastella ja pohtia myös omasta näkökulmasta. Tavoitteisiin on helpompi sitoutua silloin, kun ne ovat itselle merkityksellisiä. Vaikka tavoite tulisi ulkopuolelta ja tuntuisi aluksi järjettömältä, sen voi usein tulkita omien arvojen kautta ja miettiä, millä tavalla asia voisi olla itselle merkityksellistä.

– Ajattelen asian niin, että ulkopuolelta tulevia tavoitteita on meillä kaikilla jatkuvasti – aina veroilmoituksesta lähtien. Tällaiset tavoitteet kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan prosessoida myös itse. 

Jos ulkopuolelta tulee paljon tavoitteita, se voi myös olla kuormittavaa. Lisäksi uudet tavoitteet vievät yleensä enemmän energiaa, koska asia vaatii harjoittelua ja totuttelua.

–  Ajattelen kuitenkin, että jos tavoitteet ovat itselle aidosti merkityksellisiä, niiden tavoittelu antaa usein enemmän energiaa kuin vie. Itsensä ylittäminen ja vaikean asian loppuun vieminen voi tuntua jälkeenpäin hyvin palkitsevalta. Kun tällaisia onnistumisen kokemuksia kertyy, kynnys ryhtyä uudelleen haastaviin tehtäviin madaltuu.

Hyvät olosuhteet ovat aikaansaamisen perusta

–  Meillä on kaikilla lähtökohtaisesti yhtä paljon aikaa – kyse on ennen kaikkea siitä, miten käytämme sen. Jos minun pitäisi nimetä yksi merkittävä ajansyöppö, se olisi yritys saada asioita aikaan pakottamalla ja paineen alla silloin, kun olosuhteet eivät ole kunnossa.

Perusasiat, eli syöminen, nukkuminen ja palautuminen, ovat keskeisiä. Usein yritämme tarttua hankaliin tehtäviin tilanteessa, jossa onnistuminen on lähes mahdotonta; esimerkiksi nälkäisenä, väsyneenä tai kuormittuneena. 

–  Myös taukojen puute on myös merkittävä ajansyöppö. Moni siirtyy tehtävästä toiseen ilman taukoa ja huomaa lopulta selaavansa somea, koska mieli ei ole valmis seuraavaan tehtävään. Somen selaaminen ei kuitenkaan palauta, vaan kuormittaa lisää. Usein jo viiden minuutin tauko, hengittely tai ulos ikkunasta katsominen riittää siihen, että seuraava tehtävä sujuu huomattavasti paremmin.

Vaikeiden asioiden tekeminen onnistuu paremmin, kun elämässä on riittävästi mielihyvää ja palauttavia hetkiä. Rennompi ja sallivampi ote auttaa usein enemmän kuin jatkuva suorittaminen. 

Työyhteisö voi sekä helpottaa että vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista

Pelkästään työyhteisö itsessään tukee aikaansaamista; se, että on joukko muita ihmisiä, jotka tekevät töitä samassa tilassa, auttaa saamaan asioita aikaiseksi.

–  Kaikkein tärkeimpänä nostaisin kuitenkin esiin sen, että onnistumiset tuodaan työyhteisössä näkyväksi. Olisi arvokasta pysähtyä yhdessä pohtimaan, mitä tehtiin oikein, kuka teki mitäkin ja mitkä vahvuudet johtivat onnistumiseen.Vahvuuksiin keskittyvä kulttuuri tukee paitsi hyvinvointia myös aikaansaamista ja tavoitteiden saavuttamista työyhteisöissä.

Tutkimusten mukaan ihmiselle paras olotila tekemiseen on rauhallinen ja myönteinen vire. Liiallinen kiire, stressi ja vaativuus heikentävät tehokkuutta ja luovuutta. Tietty sallivuus ja psykologinen turvallisuus tukevat sen sijaan aikaansaamista.

– Yleispäteviä ratkaisuja on kuitenkin vaikea antaa, sillä ihmiset ovat erilaisia. Paras yhdistelmä on usein sopiva määrä struktuuria ja riittävästi vapautta toteuttaa työtä omalla tavallaan.

Aikaansaamisen taika syntyy merkityksellisistä valinnoista

– Toivon, että kirjani rohkaisisi ihmisiä ennen kaikkea tekemään asioita, joita he oikeasti haluavat. Myös työelämässä on usein paljon mahdollisuuksia tehdä asioita, jotka innostavat ja joissa voi toteuttaa itseään, vaikka tavoitteita tulisikin ulkopuolelta. 

Itsensä johtaminen tarkoittaa sitä, että etsii ne keinot, joilla asiat tulevat tehdyiksi. Jos se vaatii rahaa, suunnittelua, lastenhoidon järjestämistä tai muita järjestelyjä, se on osa tätä työtä. Tärkeintä on löytää tapa, joka toimii itselle.

Aikaansaaminen tuo parhaimmillaan elämään iloa, mielihyvää ja tyytyväisyyttä. Tätä tunnetta kannattaa vaalia ja siitä kannattaa nauttia. Se toimii myös vastalääkkeenä jatkuvalle ärsyketulvalle ja nopealle mielihyvälle, jota digitaalinen maailma tarjoaa.

– Kirjan nimi Aikaansaamisen taika on syntynyt hieman ristiriitaisista lähtökohdista: tutkijana sana ”taika” tuntui aluksi vieraalta, mutta samalla aikaansaaminen todella tuo elämään jotakin taianomaista. Toisaalta joskus tuntuu siltä, että tarvittaisiin melkein taikakeinoja, jotta saisi hoidettua aivan yksinkertaisia asioita!

Mitä luet juuri nyt?

– Jenni Räinän Vaino on kuuntelussa haastatteluhetkellä.

Tutustu teokseen:

Aikaansaamisen taika e-kirja

Aikaansaamisen taika -äänikirja