Minna Koskelo toivoo, että Suomessa visioitaisiin enemmän, koska tarvitsemme positiivisia kuvauksia tulevaisuudesta

Minna Koskelo koki palavaa tarvetta kertoa tulevaisuusmuotoilusta, jotta muutkin ymmärtäisivät menetelmiä, joilla tulevaisuutta luodaan. Koskelo kirjoitti kirjan Tehtävän tulevaisuus: Tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa, joka kumpuaa hänen 20 vuoden aikana kerryttämästään kokemuksesta.

Yritysmaailmassa kerrotaan paljon menneisyydestä muun muassa raporttien ja tavoitteiden täyttymisen muodossa. Koskelo haluaa herätellä, miksi emme kerro samalla tavalla siitä, mitä haluamme tulevaisuudessa saavuttaa.

–Visio on inspiroiva työkalu, ja nyt jos koskaan tarvitsisimme positiivisia visioita tulevaisuudesta.

Koskelon mielestä suomalaisten yritysten visiot ovat usein hyvin geneerisiä, eikä niissä ole hyödynnetty tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiä, joiden avulla ymmärrettäisiin tulevaisuutta laajasti ja voitaisiin määritellä selkeä visio.

Tulevaisuustiedon hyödyntäminen päätöksenteossa on mahdollista kenelle tahansa, mutta Suomessa ei ole vielä laajasti ymmärretty, kuinka voimakasta ja tarpeellista visiointi on. On esimerkiksi tutkittu, että yrityksissä, joissa viestitään tulevaisuudesta, henkilöstö suoriutuu ja voi paremmin kuin yrityksissä, joissa tulevaisuudesta ei kerrota.

–Tulevaisuuden suunnittelussa katsomme usein peräpeiliin. Esimerkiksi asiakastyytyväisyysdata on dataa menneisyydestä, Koskelo valottaa.

Meistä jokainen on tulevaisuusmuotoilija

Tulevaisuusmuotoilu on ainutlaatuinen lähestyminen, joka yhdistää tulevaisuus- ja muotoiluajattelu ymmärrykseksi tulevaisuudesta, asiakkaista ja tulevaisuuskestävästä liiketoiminnasta.

–Kirja tarjoaa menetelmiä mielen avartamiseen, sillä ihmisillä on taipumus ajatella tulevaisuutta hyvin mustavalkoisesti. Joko-tai-ajattelu korostuu etenkin epävarmoina aikoina. Mietimme tulevaisuutta jatkuvasti, mutta vaatii erilaista ajattelun avaamista miettiä vaikkapa seitsemän sukupolven päähän, Koskelo kertoo.

Koskelon mukaan tulevaisuusmuotoilulla voimme kirkastaa tulevaisuuden, jota kohti olemme menossa sen sijaan, että passiivisesti ottaisimme vastaan jonkun muun luoman tulevaisuuden

Kun joku kysyy Koskelolta, mihin tulevaisuuden työelämä on menossa, hän esittää vastakysymyksen: ”Mihin haluaisit sen olevan menossa?”

–Voimme katsoa, mitä muut tekevät, mutta tärkeämpää on miettiä, mitä haluamme itse tehdä. Meidän ei tarvitse odottaa, että joku muu luo tulevaisuuden, vaan voimme miettiä, mitä sen eteen voi tehdä jo tänään ja huomenna.

Tulevaisuuteen perustuva ajattelu ja uuden keksiminen vaativat tulevaisuustietoisuutta, avointa mieltä ja uteliaisuutta sekä kuvittelua ja kuvittelun sallivan ilmapiiri. Ryhmissä ja työyhteisöissä tulisi olla mahdollisuus esittää utopistisia ja järjettömiäkin ajatuksia ilman, että niitä tyrmätään. Yhtä lailla uhat täytyy uskaltaa sanoa ääneen.

–Elämme epävarmassa ja monitulkintaisessa maailmassa, jolloin myös ongelmat ovat monimutkaisia ja yhteen kietoutuneita. Siksi tarvitsemme myös rajoja rikkovaa, monitieteellistä ja -taiteellista yhteistyötä, sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Tulevaisuusmuotoilussa on kyse siitä, että ihmiset otettaisiin mukaan suuriin murroksiin. Koskelo toivookin, että tulevaisuusajattelu ja tulevaisuusmuotoilu olisivat kansalaisuustaitoja.

–Esimerkiksi tekoäly voi olla hämmentävä ja pelottava asia etenkin ikääntyneille, ja siksi tulisi miettiä yhdessä missä ja miten tekoäly voi auttaa tai mitä haasteita sen käyttöön liittyy, eikä vain ottaa käyttöön muiden suunnittelemaa.

Positiivisen tulevaisuuden kuvittelun voi opetella

Vaikka ihmiset havaitsevat luontaisesti helpommin riskejä kuin mahdollisuuksia, tulevaisuuden näkeminen positiivisessa valossa on taito, jonka kaikki voivat oppia. Koskelo kertoo, että kerää jatkuvasti esimerkkejä hyvistä muutoksista ja on toiveikas tulevaisuuden suhteen. Koskelo kiteyttää oman visionsa tulevaisuudesta, jonka kertoo myös kirjassaan:

Toivottavasti olemme taitavia vuorovaikuttajia, eikä arvojen ja asenteiden polarisoituminen, joka nyt näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa, yltyisi enää. Toivon, että osaamme kuunnella ennakkoluulottomasti ja empaattisesti, koska myös tulevaisuuden luominen ja uusien ratkaisujen keksiminen vaativat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Mitä luet itse juuri nyt?

Rakastan tietokirjoja. Tällä hetkellä kuuntelen bisneskirjaallisuuden genrestä Paul Polmanin ja Andrew Winstonin kirjaa Net Positive, jossa selitetään, miksi tulevaisuuden yritykset voivat tehdä voittoa korjaamalla maailman ongelmia eivätkä luomalla niitä. Lisäksi luen Finlandia-voittajaa Sirpa Kähkösen 36 uurnaa ja Esa Saarisen teosta kyse on sinusta. Kun saan nämä luettua, suuntaan taas kirjakaupan tietokirjahyllylle.

Tutustu teokseen:

Tehtävänä tulevaisuus -e-kirja (Alma Talent 2021)
Tehtävänä tulevaisuus -äänikirja (Alma Talent 2021)