Miten dialogi voi parantaa työelämän keskustelukulttuuria ja vahvistaa demokratiaa? Kai Alhasen Dialogikirja tarkastelee dialogin teoriaa ja käytäntöjä sekä sen roolia työyhteisöissä ja demokraattisessa yhteiskunnassa.

Työelämässä tulee vastaan hetkiä, jolloin keskustelua on vaikea edistää: pohdinta muuttuu kärkkääksi väittelyksi ja ihmiset alkavat varoa sanomasta ääneen, mitä oikeasti ajattelevat. Juuri tällaisissa tilanteissa dialogista voi tulla ratkaiseva taito.

Kai Alhanen johtaa Aretai Oy:n yhteydessä toimivaa DialogiAkatemiaa ja on kouluttanut dialogitaitoja työyhteisöille ja organisaatioille jo 25 vuoden ajan.

– DialogiAkatemiassa tarjoamme dialogikoulutusta eri alojen ammattilaisille ja johtajille sekä tuemme organisaatioita dialogiprosessien käyttöönotossa muun muassa suunnittelemalla, neuvomalla ja tukimateriaaleja tuottamalla, Alhanen kertoo.

Alhanen on tehnyt pitkän uran dialogin parissa ja fasilitoinut monenlaisia keskusteluja työelämätilanteista perheen sisäisiin keskusteluihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon arkeen. Uusimmassa teoksessaan Dialogikirjassa Alhanen käsittelee dialogin teoriaa ja käytäntöjä sekä antaa konkreettisia vinkkejä dialogin käymiseen ja sen fasilitointiin.

Mitä dialogi on?

DialogiAkatemian määritelmän mukaan dialogilla on kolme eri ulottuvuutta: se tähtää parempaan ymmärrykseen käsiteltävästä asiasta, toisesta ihmisestä sekä omasta itsestä.

– Dialogissa olemme kiinnostuneita erityisesti siitä, miten eri henkilöt näkevät saman asian eri tavoilla. Se, että sinä näet asian eri tavoin kuin minä, on juuri se, minkä kautta voin oppia jotain uutta, Alhanen kertoo.

Tämä lähestymistapa eroaa tavallisesta keskustelusta, jossa ei pääsääntöisesti keskitytä toisen henkilön ymmärtämiseen. Se poikkeaa myös väittelystä, jossa pyritään ratkaisemaan, kuka on oikeassa, sekä neuvottelusta, jossa tähdätään ratkaisuihin ja usein myös kompromisseihin.

– Dialogissa ei lähtökohtaisesti pyritä löytämään ratkaisuja, vaan kuulemaan toisten näkökulmia ja lisäämään ymmärrystä niistä, Alhanen summaa.

Onnistuneen dialogin jälkeen keskustelukumppaneilla onkin olo, että he ymmärtävät itseään, toista sekä käsiteltävää asiaa paremmin. Tämän jälkeen keskustelu voi edetä vaikkapa hedelmälliseen väittelyyn tai ratkaisuihin tähtäävään neuvotteluun.

– Sen sijaan, että pelkästään kertoo oman mielipiteensä, on tärkeää avata myös kokemuksia, jotka ovat johtaneet mielipiteen muodostumiseen. Omista kokemuksista käsin puhuminen lisää myös keskustelukumppaneiden välistä luottamusta, Alhanen selventää.

Miksi dialogi toimii työelämässä?

Työyhteisöissä kohdataan säännöllisesti haastavia tilanteita. Alhasen mukaan esimerkiksi työelämän nopeat muutokset tai kollegoiden väliset ristiriidat ovat tilanteita, joissa dialogia kannattaa harkita ymmärryksen lisäämiseksi.

Myös työtä ohjaavia arvoja olisi tärkeää käsitellä dialogin kautta.

– Kannattaa pohtia esimerkiksi sitä, mitkä ovat keskeiset arvot omassa työyhteisössä tai mitä on reilu kohtelu. Se, miten hahmotamme näitä asioita, vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin onnistumme työskentelemään yhdessä, Alhanen pohtii.

Dialogi ei kuitenkaan ole vain “korjausliike” ongelmiin, vaan myös tapa oppia siitä, mikä toimii.

– Dialogia ei tarvitse käydä pelkästään hankalista ja ikävistä asioista, vaan meillä on valtavasti opittavaa kaikesta siitä hyvästä, jota työpaikoilla tapahtuu.

Hyötyjä työpaikoilla on monia: työhyvinvointi paranee, luottamus kasvaa ja asioita saadaan paremmin aikaan. Alhanen korostaa myös dialogin luovuutta ruokkivaa puolta.

– Monissa työtehtävissä tarvitaan arkista luovuutta. Koen, että dialogin avulla voimme hyötyä ihmisten erilaisuudesta ja ammentaa siitä uudenlaisia ratkaisuja yhdessä tekemiseen, Alhanen kertoo.

Fasilitaattori varmistaa, että dialogi pysyy dialogina

Monimutkaisissa ja tunteita herättävissä tilanteissa, joissa ihmisten näkemykset voivat erota vahvasti, fasilitaattorin rooli korostuu. Hänen tehtävänsä on asettaa pelisäännöt keskustelulle ja varmistaa, että dialogi ei muutu väittelyksi.

– Hyvä fasilitaattori edistää keskustelua ja tarvittaessa auttaa rajaamaan käsiteltäviä aiheita, samalla antaen kaikille tilaa keskustella ilman keskeytyksiä. Tärkeä ominaisuus on myös kyky tehdä yhteenvetoja, erityisesti hankalissa ja tunteita herättävissä keskusteluissa, Alhanen pohtii.

Samalla fasilitaattorin läsnäolo voi rohkaista ihmisiä sanomaan ääneen sen, mitä muuten jäisi piiloon.

– Työelämässä on paljon tilanteita, joissa ihmiset varovat sanomasta sitä, mitä oikeasti ajattelevat. Fasilitaattorin tehtävä on tehdä tilanteesta turvallinen, jotta kaikki uskaltavat kertoa omat näkemyksensä.

Alhanen on ollut mukana kehittämässä Sitrassa luotua Erätauko-menetelmää, joka perustuu DialogiAkatemiassa tehtyyn työhön. Menetelmän ydin on, että sen avulla on on helppo ottaa dialogi käyttöön, vaikka ei olisi aiempaa kokemusta dialogeista tai niiden fasilitoinnista.

– Menetelmässä muotoilimme rakentavan keskustelun pelisäännöt dialogiin osallistujille. Lisäksi kehitimme fasilitaattorille tukikortit, joissa on käytännönläheisiä ohjeita siihen, miten fasilitaattori voi toimia erilaisissa dialogin tilanteissa.

Dialogi ei ole vielä perustaito, mutta sitä voi harjoitella

Alhanen kokee, että suomalaisessa yhteiskunnassa dialogin käymistä tai yleisiä keskustelutaitoja ei opeteta vielä riittävästi koulussa.

– Kun näitä asioita ei ole koulussa opeteltu, niin eivät ihmiset niitä automaattisesti työelämässäkään harjoita. Tällä hetkellä dialogi on vielä hyvin sattumanvaraista työelämässä: se ei ole perustaito, jonka osaamme ottaa käyttöön silloin, kun sitä tarvitaan.

Alhanen vertaa väittelyä, neuvottelua ja dialogia toisiinsa. Ne muodostavat tärkeän kolmikon: erilaisia vuorovaikutuksen taitoja, joilla on omat pelisääntönsä.

– Ajattelen, että niiden tulisi toimia kuten joukkuelajit: jokainen osaisi vähän jokaista, ja tietäisimme, mitä milloinkin kannattaa ”pelata”, ja osaisimme vaihtaa peliä tilanteen mukaan joustavasti.

Mistä sitten aloittaa, jos dialogi on uusi asia? Ensimmäinen askel on tunnistaa aiheet, joista työyhteisössä olisi hyvä lisätä ymmärrystä, ja pohtia, missä arjen tilanteissa dialogia voisi käydä luontevasti.

– Sen jälkeen on tärkeää esitellä dialogi, selventää, miten se eroaa muista keskustelutilanteista, ja korostaa, miksi se on tärkeää.

Dialoginen esihenkilö voi osaltaan ylläpitää hyvää dialogia omassa tiimissään. Alhasen mukaan kaikki alkaa kuuntelusta.

– Esihenkilötyössä kaiken dialogisuuden perusta on se, että pysähtyy kuuntelemaan. Seuraava askel on tarkastella tilanteita siitä näkökulmasta, missä kohdin voitaisiin käydä pidempiä dialogisia keskusteluita, ja sitten alkaa tuoda dialogisia hetkiä osaksi tiimin arkea, Alhanen neuvoo.

Erityisen tärkeää on pyrkiä tasapuolisuuteen, sillä dialogissa on olennaista, että jokainen kokee oman näkemyksensä tärkeäksi. Myös esihenkilön oma ajattelun avaaminen on keskeistä.

– Sen sijaan että pelkästään kertoo tekemästään päätöksestä, on tärkeää kertoa, mitä kautta kyseiseen päätökseen on tullut. Erityisen dialogista on pystyä näyttämään, että on kuunnellut työntekijöitä ennen päätöstä ja että kuulluilla asioilla on ollut merkitystä esihenkilön ajattelulle.

Dialogi ja demokratian isompi kuva

Alhanen toimii DialogiAkatemian lisäksi politiikan filosofian tutkijana Helsingin yliopistossa. Dialogi on ollut keskeinen teema myös hänen tutkimuksessaan, ja erityisesti häntä kiinnostaa dialogin merkitys demokratialle.

– Dialogin käyminen työyhteisöissä on aina myös demokraattisen yhteiskunnan vahvistamista, Alhanen kokee.

Tässä maailmantilassa tarvitaan Alhasen mukaan kokemuksia siitä, että kaikkien näkökulmat ovat lähtökohtaisesti yhtä arvokkaita, kun tavoitellaan syvempää ymmärrystä. Jokaisella dialogiin osallistuvalla ihmisellä voi olla yllättäviäkin asioita annettavana keskusteluun. Samalla jokaisella tulee olla olo, että saa ilmaista asioita haluamallaan tavalla ja että muut hyväksyvät sellaisena kuin on.

– Iso osa siitä, mitä ajattelemme maailmasta ja ihmisten yhteiselosta, rakentuu työelämässä. Ja myös työelämässä voimme vahvistaa arjen demokratiaa, jossa kohtelemme toisiamme tasa-arvoisesti ja aidosti yritämme kunnioittaa yksilöllisiä vapauksia, Alhanen summaa.

Mitä luet juuri nyt?

– Sain juuri päätökseen Laura K. Fieldin kirjan Furious Minds, joka käsittelee MAGA-liikkeen taustalla vaikuttavia intellektuelleja. Se kuvaa maailmaa, jossa tuntuu olevan hyvin vähän dialogia. Siksi kirja oli minulle erityisen kiinnostava!

Kai Alhanen on Aretai Oy:n alla toimivan DialogiAkatemian johtaja sekä politiikan filosofian tutkija. Hän on Suomen johtavia dialogin asiantuntijoita ja on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Alhanen on ollut kehittämässä Sitrassa Erätauko-toimintamallia ja luomassa Kansallisen dialogin mallia.

Tutustu teokseen:

Dialogikirja -e-kirja

Dialogikirja -äänikirja